Hongkongin turvallisuuslaki ja seuraamukset

1.7.2020 tulee kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun Iso-Britannian luovutti Hongkongin siirtokuntansa Kiinalle. Normaalisti kaupungin demokratia-aktivistit ovat juhlistaneet päivää massiivisella protestimarssilla, mutta tänä vuonna marssi kiellettiin vedoten koronaviruksen vastaisiin toimiin. Samalla Kiinan keskushallinto on ajamassa läpi turvallisuuslakia, jolla on mahdollisuus Hongkongin asukkaiden elämän päälaelleen. Tällä hetkellä lain odotetaan astuvan voimaan 30.6: vain päivää ennnen vallanvaihdon vuosipäivää. Onkin siis hyvä hetki käsitellä lain sisältöä.

Viime aikoina olen julkaissut täällä useita käännöksiä Hongkongin turvallisuuslakiin liittyvistä uutisista, joita pyrin linkkaamaan tähän kirjoitukseen kun mahdollista. Kaikista käännöksistä löytyy myös linkki alkuperäiseen tekstiin. Tämän lisäksi kirjoitin tekstin jonka tarkoituksena oli selittää, miksi nykyiseen tilanteeseen päädyttiin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selittää mitä tuo turvallisuuslaki pitää sisällään ja miten se tulee mahdollisesti vaikuttamaan niin Hongkongin asukkaiden, kuin muun maailman elämään.

Taustaa

Kuten mainitsin, käsittelin tätä aihetta aikaisemmassa kirjoituksessa, mutta lyhyesti sanottuna kyse on kesällä 2019 alkaneista mielenosoituksista, jotka saivat alkusysäyksensä lakiesityksestä, joka voimaan tullessaan olisi mahdollistanut hongkongilaisten luovuttamisen Manner-Kiinaan oikeudenkäyntejä varten, minkä pelättiin johtavan poliittisinn tuomioihin. Aluksi hallitus ei suostunut vetämään lakiesitystä pois, jonka seurauksena mielenosoitukset muuttuivat laajemmaksi demokraattisia uudistuksia vaatineeksi liikkeeksi. Lisäksi taustalla oli toistuvista petetyistä lupauksista johtuvaa ärtymystä, jonka purkautumiseen luovutuslaki oli se viimeinen pisara. Kuten mainitsi, avaan noita taustoja tarkemmin aikaisemmin mainitussa kirjoituksessa. Sitten asiaan.

Yleistä turvallisuuslaista

Kiinan kansankongressi hyväksyi lakisuunnitelman toukokuun lopulla, jonka jälkeen se antoi itse lainsäädäntöprosessin kansankongressin keskuskomitean tehtäväksi. Suunnitelmat aiheuttivat välittömästi vastustusta useammasta syystä: laki oli mm. määrä saattaa voimaan ilman Hongkongin oman lainsäädäntöelimen konsultoimista. Lisäksi Manner-Kiinassa turvallisuuslakeja käytetään usein toisinajattelijoiden hiljentämiseen. Tästä esimerkkejä ovat mm. uiguuri-akateemikko Ilham Tohti, joka tuomittiin vuonna 2014 separatismista elinkautiseen vankeusrangaistukseen sekä Tiananmenin aukion mielenosoituksiin osallistunut aktivisti Liu Xiaobo, joka tuomittiin 11 vuoden vankeuteen "valtion vastaiseen toimintaan yllyttämisestä.". 

Mitä laki pitää sisällään?

Yksinkertaisesti, emme tiedä tarkkaan. Tämä siitä huolimatta, että kirjoitan tätä tekstiä 29.6, vain päivää ennen odotettua hyväksymispäivää. Tällä hetkellä tiedämme kuitenkin seuraavaa: laki tulee kieltämään separatismin, valtiovallan horjuttamisen, terrorismin ja juonittelun ulkomaisten tahojen kanssa. Sen sijaan, rikosten tarkat määritelmät eivät ole tiedossa. Demokratia-leirin edustajat ovat ilmaisseet erityistä huolta listan viimeisestä rikoksesta, sillä sen muotoilua muutettiin alkuperäisistä tiedoista poikkeavaksi. Lisäksi on syytä huomauttaa, että Kiinan keskushallinto on aikaisemmin kutsunut mielenosoittajia terroristeiksi. Voimaantullessaan laki myös mahdollistaa kiinalaisten turvallisuusviranomaisten toiminnan Hongkongissa, mikä ei tähän mennessä ole ollut mahdollista. Tässä onkin käytännössä kaikki, mitä tiedämme varmasti. 

Tästä lähtien kaikki muu perustuu hallinnon virkamiesten sanomisiin tai huhuihin, kuitenkin osa näistäkin asioista osaa voidaan pitää varmoina. On esimerkiksi varmaa, että joissain tapauksissa turvallisuuslain alaiset tapaukset siirtyvät Manner-Kiinan viranomaisten hoidettavaksi. Tätä tukevia kommentteja ovat antaneet mm Hongkongin ja Macaon asioista huolehtivan viraston varajohtaja Deng Zhonghua, sekä kansankongressin keskuskomitean jäsen Tam Yiu-chung. Tam Yiu-chung on myös antanut lausuntoja, joiden mukaan kaikki turvallisuuslakia vastusvat poliitikot voitaisiin syrjäyttää tehtävistään ja heidän asettuminen jatkossa estää.

Toisaalta lakiesitys on aiheuttanut huhuja, joiden mukaan turvallisuuslakia rikkovia voitaisiin pitää tutkintavankeudessa ilman virallisisa syytteitä salaisissa vankiloissa ja määrittelemättömän pitkiä aikoja. Kun Hongkongin turvallisuusminiteri John Leeltä kysyttiin aiheesta, hän ei pystynyt kommentoimaan. Tämän lisäksi on liikkunut huhuja mm. siitä, että laki tulee vaikuttamaan takautuvasti.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että laki tulee voimaan astuessaan vaikuttamaan negatiivisesti Hongkongin demokratia-liikkeen toimintaan. Tämä siitä huolimatta, että Hongkongin hallitus ja erityisesti hallintojohtaja Carrie Lam ovat vakuuttaneet, ettei laki vaikuta kaupungin vapauksiin.

Reaktiot turvallisuuslakiin

Kuten mainitsin, turvallisuuslaki aiheutti välitöntä vastustusta niin Hongkongissa, kuin maailmalla. Hongkongissa lakia ovat kritisoineet niin poliitikot, opiskelija- ja ammattijärjestöt kuin asianajajat. Järjestöjen kannanottojen lisäksi kaupungissa on järjestetty useita mielenosoituksia, jotka ovat yleisesti päättyneet poliisin liialliseen voimankäyttöön.

Maailmalla useammat valtiot ovat ottaneet kantaa Hongkongin tilanteeseen, tuomiten Kiinan toimet turvallisuuslain suhteen. Toukokuun lopulla Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti, ettei Hongkong ole enää autonominen, jonka seurauksena kaupunki on menettämässä kauppapoliittisen erityisasemansa. Sittemmin Yhdysvallat ovat asettaneet viisumirajoituksia kiinalaisviranomaisille ja suunnittelevat pakotteita. 

Myös entinen isäntämaa Britannia on ottanut kantaa Hongkongin puolesta muiden kansanyhteisön maiden kanssa. Britannia on myös luvannut miljoonille hongkongilaisille mahdollisuuden päästä maahan, jos/kun turvallisuuslaki astuu voimaan. Kiinaa ovat myös kritisoineet ainakin G7-maat ja EU. Euroopan parlamentti hyväksyi 16.6 julkilausuman, jossa EU:ta kehotettiin haastamaan Kiina oikeuteen kansainvälisten sitoumuksiensa rikkomisesta. Myös YK: sisällä on tullut vaatimuksia erityisen Hongkongia tarkkailevan mekanismin luomisesta.

Miksi meidän pitäisi välittää?

Täältä Suomesta on helppoa katsoa Hongkongin tilannetta ja vain kohauttaa olkiaan. Olemme kuitenkin toisella puolella maapalloa, joten miksi ihmeessä meidän pitäisi välittää Hongkongin tilanteesta?

Loppupeleissä kyse on siitä, millaisen viestin lähetämme Kiinalle. Hongkongin erityisasema perustuu Britannian ja Kiinan väliseen, YK:hon rekisteröityyn sopimukseen, jota Kiina kriitikkojen mukaan rikkoo ajaessaan läpi turvallisuuslakia. Millaisen viestin lähetämme Kiinalle, jos annamme sen rikkoa tuota sopimusta? Miten voimme jatkossa luottaa, että Kiina noudattaa tekemiään sopimuksia? 

Mainitsin tästä jo aikaisemmassa kirjoituksessani, mutta se on syytä toistaa täällä. Kiinalla on jonkinasteisia aluekiistoja käytännössä jokaisen naapurinsa kanssa. Viime aikoina näiden on nähty johtaneen yhteenottoihin Intian vastaisella rajalla. Kiina on myös koventanut puheitaan Taiwania kohtaan, jota se pitää kapinallisena maakuntanaan. 

Toisin sanoen, tulemme jatkossa näkemään yhä röyhkeämmin käyttäytyvän Kiinan, joka pyrkii levittämään vaikutusvaltaansa kaikin mahdollisin keinoin. Tästä huolimatta, tällä hetkellä meillä on parhaimmat mahdollisuudet ikinä saattaa Kiina vastuuseen teoistaan.

Aloitin aikaisemmin vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea purkamaan Hongkongin kanssa tehdyn luovutussopimuksen. Linkki tässä