Brittiministerit vaativat Hongkongia valvovan kansainvälisen järjestön perustamista
Käännös uutistoimisto AFP:n uutisesta, joka julkaistiin Hong Kong Free Press-verkkojulkaisussa 1.6.2020. Linkki alla.
Translation of an article by news agency AFP published by Hong Kong Free Press on the 1st of July 2020. Link below.
https://hongkongfp.com/2020/06/01/uk-ministers-call-for-intl-hong-kong-monitor-group/
Maanantaina seitsemän entistä Britannian ulkoministeriä vaati pääministeri Boris Johnsonia kannustamaan G7 maita luomaan kansainvälisen elimen tarkkailemaan Hongkongin tilannetta, vastauksena Kiinan tiukkenevaan otteeseen levottomasta kaupungista.
Kiina on herättänyt huolta länsimaissa, suunnittelemalla kansainvälisen kaupan keskusta koskevaa laajaa turvallisuuslakia.
Pekingin mukaan lakia tarvitaan taistelussa "terrorismia" ja "separatismia" vastaan, kaupungin nähtyä seitsemän kuukautta kestäneitä, paikoitellen väkivaltaisiksi äityneitä mielenosoituksia viime vuoden aikana.
Vastustajat pelkäävät, että laki - joka on ohittamassa Hongkongin oman lainsäädäntöelimen - mahdollistaa toisinajattelijoiden hiljentämiseen, kuten autoritäärisessä Manner-Kiinassa, ja heikentää merkittävästi entiselle siirtokunnalle vuonna tapahtuneen 1997 vallanvaihdon yhteydessä luvattua laajaa autonomiaa.
Britannia, Yhdysvallat, Austraia ja Kanada julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa kiritoitiin Pekingin suunnitelmia, samalla kun Britannia julkisti suunnitelmansa höllentää viisumivaatimuksia BN(O) passin omaaville hongkongilaisille.
(Kirjoittajan huomio: BN(O) = British National (Overseas), hongkongilaisille siirtomaa-aikana annettu passi. Nykyisellään passin kantajat voivat pysyä Britanniassa 6kk ilman viisumia. Britannian suunnittelemat muutokset pidentäisivät aikaa vuoteen, mikä puolestaan avaa tien varsinaiseen kansalaisuuteen.)
Britannian poliittisen jakauman molempia puoliskoja edustavat ulkoministerit kuitenkin vaativat Johnsonia ottamaan aktiivisempaa toolia.
"Brtitannian täytyy toimia kansainvälisenä johtohahmona ja koordinoida kriisiin vastaamista," ministerit kirjoittivat maanantaina julkaistussa kirjeessä.
Kirjeen allekirjoittivat Malcolm Rifkind, Margaret Beckett, William Hague, Jeremy Hunt, David Miliband ja Jack Straw.
He vaativat Johnsonia ottamaan yhteyttä G7 maihin "Hongkongin tilannetta valvovan ja kansainvälisten liittolaisten yhteisiä toimia koordinoivan ryhmän perustamiseksi."
He ehdottivat, että ryhmän toiminta voisi ottaa mallia samankaltaisesta järjestöstä, jonka Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Venäjä perustivat vastauksena Balkanin kriisiin 1990-luvun alkupuolella.
Peking on hyökännyt sen Hongkongia koskevia toimia kohdituvaa ulkomaista kritiikkiä vastaan, esittäen, että kaupungin tulevaisuus on puhtaasti maan sisäinen asia.
Maanantaisessa kirjeessään entiset ministerit kuitenkin esittivät, että Pekingin toimet ovat "räikeitä rikkomuksia" vuonna 1984 allekirjoitettua sopimusta vastaan, jossa Peking lupasi, että Hongkong saisi pitää sen vapaudet ja autonomian seuraavat 50 vuotta vallan vaihtumisesta.
G7 maiden oli tarkoitus tavata ensi kuussa. Kuitenkin lauantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lykkäävänsä kokousta.
G7 maiden välillä ei ole yhtenäistä kantaa siitä, kuinka Pekingin toimiin tulisi reagoida.
Vastauksena Pekingin turvallisuuslaki-suunnitelmiin, Trump on sanonut vievänsä Hongkongilta osan sitä koskevista kauppapoliittisista eduista, ja estävänsä joitain kiinalaisia opiskelijoita pääsemästä sisään Yhdysvaltalaisiin yliopistoihin.
Samaan aikaan Euroopan unioni on ollut varovaisempi, vaatien dialogia Kiinan kanssa, samalla esittäen "vakavat huolensa" suunnitellusta laista.
Aloitin aikaisemmin vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea purkamaan Hongkongin kanssa tehdyn luovutussopimuksen. Linkki tässä
Translation of an article by news agency AFP published by Hong Kong Free Press on the 1st of July 2020. Link below.
https://hongkongfp.com/2020/06/01/uk-ministers-call-for-intl-hong-kong-monitor-group/
Maanantaina seitsemän entistä Britannian ulkoministeriä vaati pääministeri Boris Johnsonia kannustamaan G7 maita luomaan kansainvälisen elimen tarkkailemaan Hongkongin tilannetta, vastauksena Kiinan tiukkenevaan otteeseen levottomasta kaupungista.
Kiina on herättänyt huolta länsimaissa, suunnittelemalla kansainvälisen kaupan keskusta koskevaa laajaa turvallisuuslakia.
Pekingin mukaan lakia tarvitaan taistelussa "terrorismia" ja "separatismia" vastaan, kaupungin nähtyä seitsemän kuukautta kestäneitä, paikoitellen väkivaltaisiksi äityneitä mielenosoituksia viime vuoden aikana.
Vastustajat pelkäävät, että laki - joka on ohittamassa Hongkongin oman lainsäädäntöelimen - mahdollistaa toisinajattelijoiden hiljentämiseen, kuten autoritäärisessä Manner-Kiinassa, ja heikentää merkittävästi entiselle siirtokunnalle vuonna tapahtuneen 1997 vallanvaihdon yhteydessä luvattua laajaa autonomiaa.
Britannia, Yhdysvallat, Austraia ja Kanada julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa kiritoitiin Pekingin suunnitelmia, samalla kun Britannia julkisti suunnitelmansa höllentää viisumivaatimuksia BN(O) passin omaaville hongkongilaisille.
(Kirjoittajan huomio: BN(O) = British National (Overseas), hongkongilaisille siirtomaa-aikana annettu passi. Nykyisellään passin kantajat voivat pysyä Britanniassa 6kk ilman viisumia. Britannian suunnittelemat muutokset pidentäisivät aikaa vuoteen, mikä puolestaan avaa tien varsinaiseen kansalaisuuteen.)
Britannian poliittisen jakauman molempia puoliskoja edustavat ulkoministerit kuitenkin vaativat Johnsonia ottamaan aktiivisempaa toolia.
"Brtitannian täytyy toimia kansainvälisenä johtohahmona ja koordinoida kriisiin vastaamista," ministerit kirjoittivat maanantaina julkaistussa kirjeessä.
Kirjeen allekirjoittivat Malcolm Rifkind, Margaret Beckett, William Hague, Jeremy Hunt, David Miliband ja Jack Straw.
He vaativat Johnsonia ottamaan yhteyttä G7 maihin "Hongkongin tilannetta valvovan ja kansainvälisten liittolaisten yhteisiä toimia koordinoivan ryhmän perustamiseksi."
He ehdottivat, että ryhmän toiminta voisi ottaa mallia samankaltaisesta järjestöstä, jonka Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Venäjä perustivat vastauksena Balkanin kriisiin 1990-luvun alkupuolella.
Peking on hyökännyt sen Hongkongia koskevia toimia kohdituvaa ulkomaista kritiikkiä vastaan, esittäen, että kaupungin tulevaisuus on puhtaasti maan sisäinen asia.
Maanantaisessa kirjeessään entiset ministerit kuitenkin esittivät, että Pekingin toimet ovat "räikeitä rikkomuksia" vuonna 1984 allekirjoitettua sopimusta vastaan, jossa Peking lupasi, että Hongkong saisi pitää sen vapaudet ja autonomian seuraavat 50 vuotta vallan vaihtumisesta.
G7 maiden oli tarkoitus tavata ensi kuussa. Kuitenkin lauantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lykkäävänsä kokousta.
G7 maiden välillä ei ole yhtenäistä kantaa siitä, kuinka Pekingin toimiin tulisi reagoida.
Vastauksena Pekingin turvallisuuslaki-suunnitelmiin, Trump on sanonut vievänsä Hongkongilta osan sitä koskevista kauppapoliittisista eduista, ja estävänsä joitain kiinalaisia opiskelijoita pääsemästä sisään Yhdysvaltalaisiin yliopistoihin.
Samaan aikaan Euroopan unioni on ollut varovaisempi, vaatien dialogia Kiinan kanssa, samalla esittäen "vakavat huolensa" suunnitellusta laista.
Aloitin aikaisemmin vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea purkamaan Hongkongin kanssa tehdyn luovutussopimuksen. Linkki tässä
Kommentit
Lähetä kommentti