Reaktiot Kiinan lakiesitykseen
Tämä on käännös BBC:n 24.5.2020 ilmestyneestä artikkelista. Artikkelia on päivitetty, käännös perustuu samana päivänä klo 13:20 luettavissa olleeseen versioon. Linkki alla
This is a translation of a BBC article published on the 25th on May 2020. The article is updating, ranslation based on the version available at 1:20 pm on the same day.
https://www.bbc.com/news/world-asia-china-52786734
Hongkongin poliisi on käyttänyt kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti suunnitelmista luoda alueelle kansallista turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä.
Kannanoton ovat kirjoittaneet Hongkongin entinen kuvernööri Cristopher Patten ja Britannian entinen ulkoministeri Malcom Rifkind, ja sen ovat alekirjoittaneet 186 poliitikkoa ja muuta poliittista toimijaa 23 eri maasta.
Siinä Kiinan toimia kuvataan "räikeäksi rikkomukseksi" Kiinan ja Britannian välistä sopimusta vastaan, jonka pohjalta Hongkong palutettiin Kiinalle vuonna 1997.
"Jos kansainvälinen yhteisö ei kykene luottamaan Kiinan sanaan Hongkongin suhteen, ihmiset tulevat jatkossa epäröimään Kiinan sanaa muissa asioissa" allekirjoittaneet toteavat.
Allekirjoittajien joukkoon kuuluu 17 Yhdysvaltain kongressin jäsentä, joiden joukossa republikaanisenaattorit Marco Rubio, joka toimii senaatin tiedusteluvaliokunnan väliaikaisen johtajana, ja Ted Cruz, sekä demokraattisenaattori ja senaatin ulkoasiainvalikunnan jäsen Bob Menendez.
Edustajainhuoneen demokraateista allekirjoittaneita ovat muun muassa edustajainhuoneen ulkoasianvalikunnan puheenjohtaja Elliot Engel ja tiedusteluvalikunnan puheenjohtaja Adam Schiff.
44 britannian parlamentin jäsentä, mukaanlukien ulkoasiainvalikunnan puheenjohtaja Tom Tugendhat, sekä kahdeksan parlamenti ylähuoneen jäsentä on myös allekirjoittaneet kannanoton.
Hongkong on autonominen alue ja talouselämän keskus, jonka oli tarkoitus luoda vastaavaa lainsäädäntöä vallan vaihduttua Britannialta Kiinalle vuonna 1997. Vastustuksen huolimatta tätä ei kuitenkaan saatu aikaan - hallituksen luopui yrityksestä vuonna 2003 kun 500 000 ihmistä lähti kaduille.
Viime vuonna Hongkongissa nähtii kuukausia kestäneitä mielenosoituksia, joilla vastustettiin Kiinaan luovutuksen mahdollistavaa lakia.
Nyt Kiinan hallitus pitää lakia vältämättömänä, jotta vastaavalta voidaan välttyä jatkossa.
Luultavasti Pekingiä myös huolettaa syyskuussa järjestettävät lainsäädäntöneuvoston vaalit. Jos viime demokratia-mielisten onnistuminen viime-vuoden paikallisvaaleissa toistuu, hallituksen lakiesitykset olisi helppoa estää.
Kiina pystyisi lisäämään lakiesityksen Hongkongin perustuslain kolmanteen lisäykseen, johon kuuluu Hongkogissa sovellettavat kansalliset lait. Ne on mahdollista saattaa voimaan joko lainsäädännöllä tai ilmoituksella.
Kiinan kansankongressin odotetaan äänestävän esityksestä sen vuosittaisen kokoontumisen lopulla 28 toukokuuta. Tämän jälkeen esitys viedään eteenpäin kansankongressin keskuskomitealle, jonka odotetaan viimeistelevän esityksen kesäkuun loppuun mennessä.
Aloitin aikaisemmin vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea purkamaan Hongkongin kanssa tehdyn luovutussopimuksen. Linkki tässä
This is a translation of a BBC article published on the 25th on May 2020. The article is updating, ranslation based on the version available at 1:20 pm on the same day.
https://www.bbc.com/news/world-asia-china-52786734
Hongkongin poliisi on käyttänyt kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti suunnitelmista luoda alueelle kansallista turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä.
Tuhannet mielenosoittajat ovat marssineet kaupungin keskustassa. Poliisin mukaan 120 ihmistä on pidätetty.
Aikaisemmin 200 poliittista toimijaa ympäri maailmaa julkaisi yhteisen kannanoton Kiinan suunnitelmia vastaaan.
Allekirkoittajat pitävät toimia "hyökkäyksena kaupungin autonomiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusvapauksia vastaan."
Kiina yrittää ajaa läpi lakiesitystä, joka kieltäisi maanpetoksen, separatismin, kapinan lietsonnan ja valtiovallan horjuttamisen alueella.
Hongkong on tärkeä talouselämän keskus ja Kiina on tymännyt huolet lain vaikutuksista kaupungin talouselämään. Se on myös hyökännyt "sekaantuvia" maita vastaan.
Hongkongin johtaja Carrie Lam, jota pidetään osana Pekingiä tukevaa poliittista eliittiä, on luvannut tayden tukensa suunnitellulle laille ja sanoo kaupungin vapauksien pysyvän ennallaan.
"Ihmiset voivat joutua syytetyiksi pelkkien hallituksen vastaisten mielenilmausten takia", 25 vuotias Vincent kertoo uutistoimisto AFP:lle, viitaten lakiesitykseen.
Mellakkapoliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä mielenosoittajia vastaan, jotka pitävät kasvomaskeja suojautuakseen koronavirukselta.
Voimatoimet seurasivat varoituksia luvattomia kokoontumisia vastaan ja koronaviruksen vastaisista kokoontumisrajoituksista.
Osa mielensoittajista on heitellyt poliisia esineillä, kuten sateenvarjoilla ja pulloilla ja käyttäneet roskakoreja ja muuta roinaa tiesulkujen pystyttämiseen.
Raporttien mukaan sunnuntain protestit seurasivat samaa kaava kuin viime vuoden mielenosoitukset, jotka usein muuttuivat väkivaltaisiksi.
Yli 8400 ihmistä on pidätetty mielenosoitusten alettua viime vuonna.
Lakiluonnokseen sisältyy artikla, jonka mukaan Hongkongin tulee "parantaa" kansallista turvallisuutta.
Lisäksi siinä todetaan, että "Tarvittaessa keskushallinnon turvallisuusviranomaiset perustavat toimintoja Hongkongiin suorittamaan lain mukaisia toimia kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi."
Toisin sanoen, Kiinan turvallisuusviranomaisilla on mahdollisuus valvoa lakeja Hongkongin omien viranomaisten lisäksi.
Aikaisemmin tällä viikolla Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo tuomitsi suunnitelmat, ja kuvasi niitä kaupungin "kuolinkelloiksi" Myös Britannia, Australia ja Kanada ovat ilmaisseet syvän huolensa.
Washingtonin ja Pekingin väliset suhteen ovat jo valmiiksi olleet vaikeita kauppariitojen ja koronavirus-pandemian seurauksena.
Tällä hetkellä Yhdysvallat harkitsee jatkaako se Hongkongin erityistä asemaa kaupankäynnissä. Presidentti Trump on luvannut Yhdysvaltojen reagoivan voimakkaasti jos lakiesitys menee läpi, kuitenkaan puhumatta yksityiskohdista.
Sunnuntaisessa puheessaa Kiinan ulkoministeri Wang Li totesi: Jotkut poliittiset voimat ovat viemässä Kiinaa ja Yhdysvaltoja kohti uutta kylmää sotaa."
"Tämä vaarallinen yritys kääntää ajan kulkua taaksepäin pilaa vuosikymmeniä kestäneen kehityksen Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteissa, heikentää Amerikan omia kehityssuunnitelmia ja uhkaa maailman tasapainoa ja menestystä."
Aikaisemmin 200 poliittista toimijaa ympäri maailmaa julkaisi yhteisen kannanoton Kiinan suunnitelmia vastaaan.
Allekirkoittajat pitävät toimia "hyökkäyksena kaupungin autonomiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusvapauksia vastaan."
Kiina yrittää ajaa läpi lakiesitystä, joka kieltäisi maanpetoksen, separatismin, kapinan lietsonnan ja valtiovallan horjuttamisen alueella.
Hongkong on tärkeä talouselämän keskus ja Kiina on tymännyt huolet lain vaikutuksista kaupungin talouselämään. Se on myös hyökännyt "sekaantuvia" maita vastaan.
Hongkongin johtaja Carrie Lam, jota pidetään osana Pekingiä tukevaa poliittista eliittiä, on luvannut tayden tukensa suunnitellulle laille ja sanoo kaupungin vapauksien pysyvän ennallaan.
Kuinka viimeisin mielenosoitus on sujunut?
Sunnuntaina mielenosoittajat kokoontuivat Wan Chain piirissä sijaitsevalle Causeway Bayn alueelle, huutamaan hallituksen vastaisia iskulauseita ja heiluttamaan kylttejä."Ihmiset voivat joutua syytetyiksi pelkkien hallituksen vastaisten mielenilmausten takia", 25 vuotias Vincent kertoo uutistoimisto AFP:lle, viitaten lakiesitykseen.
Mellakkapoliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä mielenosoittajia vastaan, jotka pitävät kasvomaskeja suojautuakseen koronavirukselta.
Voimatoimet seurasivat varoituksia luvattomia kokoontumisia vastaan ja koronaviruksen vastaisista kokoontumisrajoituksista.
Osa mielensoittajista on heitellyt poliisia esineillä, kuten sateenvarjoilla ja pulloilla ja käyttäneet roskakoreja ja muuta roinaa tiesulkujen pystyttämiseen.
Raporttien mukaan sunnuntain protestit seurasivat samaa kaava kuin viime vuoden mielenosoitukset, jotka usein muuttuivat väkivaltaisiksi.
Yli 8400 ihmistä on pidätetty mielenosoitusten alettua viime vuonna.
Mitä Kiinan lakiesitys pitää sisällään?
Lakiluonnokseen sisältyy artikla, jonka mukaan Hongkongin tulee "parantaa" kansallista turvallisuutta.
Lisäksi siinä todetaan, että "Tarvittaessa keskushallinnon turvallisuusviranomaiset perustavat toimintoja Hongkongiin suorittamaan lain mukaisia toimia kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi."
Toisin sanoen, Kiinan turvallisuusviranomaisilla on mahdollisuus valvoa lakeja Hongkongin omien viranomaisten lisäksi.
Aikaisemmin tällä viikolla Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo tuomitsi suunnitelmat, ja kuvasi niitä kaupungin "kuolinkelloiksi" Myös Britannia, Australia ja Kanada ovat ilmaisseet syvän huolensa.
Washingtonin ja Pekingin väliset suhteen ovat jo valmiiksi olleet vaikeita kauppariitojen ja koronavirus-pandemian seurauksena.
Tällä hetkellä Yhdysvallat harkitsee jatkaako se Hongkongin erityistä asemaa kaupankäynnissä. Presidentti Trump on luvannut Yhdysvaltojen reagoivan voimakkaasti jos lakiesitys menee läpi, kuitenkaan puhumatta yksityiskohdista.
Sunnuntaisessa puheessaa Kiinan ulkoministeri Wang Li totesi: Jotkut poliittiset voimat ovat viemässä Kiinaa ja Yhdysvaltoja kohti uutta kylmää sotaa."
"Tämä vaarallinen yritys kääntää ajan kulkua taaksepäin pilaa vuosikymmeniä kestäneen kehityksen Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteissa, heikentää Amerikan omia kehityssuunnitelmia ja uhkaa maailman tasapainoa ja menestystä."
Mitä poliitikkojen kannanotossa sanotaan?
Kannanoton ovat kirjoittaneet Hongkongin entinen kuvernööri Cristopher Patten ja Britannian entinen ulkoministeri Malcom Rifkind, ja sen ovat alekirjoittaneet 186 poliitikkoa ja muuta poliittista toimijaa 23 eri maasta.
Siinä Kiinan toimia kuvataan "räikeäksi rikkomukseksi" Kiinan ja Britannian välistä sopimusta vastaan, jonka pohjalta Hongkong palutettiin Kiinalle vuonna 1997.
"Jos kansainvälinen yhteisö ei kykene luottamaan Kiinan sanaan Hongkongin suhteen, ihmiset tulevat jatkossa epäröimään Kiinan sanaa muissa asioissa" allekirjoittaneet toteavat.
Allekirjoittajien joukkoon kuuluu 17 Yhdysvaltain kongressin jäsentä, joiden joukossa republikaanisenaattorit Marco Rubio, joka toimii senaatin tiedusteluvaliokunnan väliaikaisen johtajana, ja Ted Cruz, sekä demokraattisenaattori ja senaatin ulkoasiainvalikunnan jäsen Bob Menendez.
Edustajainhuoneen demokraateista allekirjoittaneita ovat muun muassa edustajainhuoneen ulkoasianvalikunnan puheenjohtaja Elliot Engel ja tiedusteluvalikunnan puheenjohtaja Adam Schiff.
44 britannian parlamentin jäsentä, mukaanlukien ulkoasiainvalikunnan puheenjohtaja Tom Tugendhat, sekä kahdeksan parlamenti ylähuoneen jäsentä on myös allekirjoittaneet kannanoton.
Miksi Peking haluaa lain läpi?
Hongkong on autonominen alue ja talouselämän keskus, jonka oli tarkoitus luoda vastaavaa lainsäädäntöä vallan vaihduttua Britannialta Kiinalle vuonna 1997. Vastustuksen huolimatta tätä ei kuitenkaan saatu aikaan - hallituksen luopui yrityksestä vuonna 2003 kun 500 000 ihmistä lähti kaduille.
Viime vuonna Hongkongissa nähtii kuukausia kestäneitä mielenosoituksia, joilla vastustettiin Kiinaan luovutuksen mahdollistavaa lakia.
Nyt Kiinan hallitus pitää lakia vältämättömänä, jotta vastaavalta voidaan välttyä jatkossa.
Luultavasti Pekingiä myös huolettaa syyskuussa järjestettävät lainsäädäntöneuvoston vaalit. Jos viime demokratia-mielisten onnistuminen viime-vuoden paikallisvaaleissa toistuu, hallituksen lakiesitykset olisi helppoa estää.
Kiina pystyisi lisäämään lakiesityksen Hongkongin perustuslain kolmanteen lisäykseen, johon kuuluu Hongkogissa sovellettavat kansalliset lait. Ne on mahdollista saattaa voimaan joko lainsäädännöllä tai ilmoituksella.
Kiinan kansankongressin odotetaan äänestävän esityksestä sen vuosittaisen kokoontumisen lopulla 28 toukokuuta. Tämän jälkeen esitys viedään eteenpäin kansankongressin keskuskomitealle, jonka odotetaan viimeistelevän esityksen kesäkuun loppuun mennessä.
Aloitin aikaisemmin vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea purkamaan Hongkongin kanssa tehdyn luovutussopimuksen. Linkki tässä
Kommentit
Lähetä kommentti